Eikö ees keskeyttäminen onnistu??

Jei! Kyllähän se taas kannatti lähteä yrittämään Finkkua pikku flunssassa tai sen jälkimainingeissa.. Luulishan sitä, että oisin jotain vuosien varrella oppinu, mut ei pidä blondilta odottaa liikoja! Mut niin sinne vaan lähettiin takki auki matkaan, kuten aina. No, ekassa mäessä jo huomasin, että eihän tästä v**** (anteeksi) mitään tule.. Kroppa ei vaan suostunu yhteistyöhön pään kanssa, oikeestaan noi kaikki ongelma-alueet tuli käytyä läpi mitä tossa ed. kirjotuksessa mainitsin. Nesteet ei myöskään imeytyny yhtään, eli vappupallona siellä koitin pyöriä. Sitten kun vihdoin päätin keskeyttää (kun "muutama" koukkupolvi oli lipunut ohitse), niin eihän huoltojoukkoja näkynyt missään! Mielessä jo kävi, että prkl pitääkö tässä maaliin asti hiihtää.. No, 35kilsan kohdalla sitten vihdoin pääsin hyppäämään sponsoripakun kyytiin. Juuri ja juuri ennen naisten voittajan maaliintuloa ehdin urheilukeskukseen :D

Mut hei, onpa ollu hienoa seurata MM-kisoja. Vähän on tietty masentanu suurimpien suosikkien Harri Ollin ja Anssi Koivurannan epäonni :/ Mut Happo!! Ihan uskomatonta!! Ja mahtavaa. Teki mieli tuulettaa kunnolla, mutta olin ko. hetkellä töissä joten juhlin sisäisesti :) Tuli sitten mieleen, kun oltiin Hapon ja Väänäsen Jessen kanssa tulossa jokunen vuosi sitten Skandinavia Cupin reissulta Ruotsista.. Pohdittiin siinä, että tuleekohan meistä kenestäkään huippuhiihtäjää, että onko tässä oikeesti mitään järkeä? No, Matista tuli. Mä pohdin samaa kysymystä vieläkin.

Finkku vaarassa?

Jep, pitihän sen flunssan taas "yllättää".. Lisäksi ongelmia voi olla seuraavilla alueilla : hermotus, aineenvaihdunta, lihaksisto, kalusto, sää, tunnetila, tankkaus, juomahuolto, hiihtopuvun valinta ja alussa toisten jalkoihin tallautuminen.

Mut hei, parhaani lähden tekemään ja katson mihin se riittää! Eli siis hiihän oman hiihon. Ja tämä oli siis ironiaa.

Mervillä on 5 kirjaa. Hän kadottaa yhden. Kuinka monta kirjaa Merville jää?

Otsikko viittaa siihen, että olen 5 viikkoa kiusaamassa lapsia Hyvinkäällä koulupsykologin ominaisuudessa. Siis aikuisten elämää taas välillä opettelen! Ihan mukavaa on vaihteeksi tehdä jotain järkevää, vaikka päivät kyllä venyvät melko pitkiksi ja sosiaalinen elämä on olematonta (mitä se kyllä yleensäkin on). No, onneksi on face ja mese :D Lähden kotoa seiskalta, hyppään Tikkurilaan menevään junaan ja siellä sitten Riihimäen junaan. Kotona olen hieman ennen kl17. Siitä sitten mahd. pian rakkaan hiihtoharrastuksen pariin ja kun tulee kotiin, saakin jo melkein mennä nukkumaan. Koiratkin on evakossa Vihdissä. Mut eiköhän tätä sen 5 vkoa jaksa.

Viime viikonloppuna oli aluemestaruushiihdot Lahdessa. Taidan ottaa tässä harriollimaisen linjan, enkä jaksa niitä juuri kommentoida.. Sanotaan nyt vaikka, et kai ne ihan hyvin meni. Emt. Sunnuntaina olis sitten kauden melkein päätavoite, Finlandia hiihto, 50 kilsaa vapaalla hiihtotavalla! Jos vaikka koittaisi valmistautua hieman huolellisemmin siihen, kuin Kiinan Vasaloppettiin.. Tosin aina on hyvä lähteä pikkasen takki auki! :D

Ei oo sillai huvitusta

En oo jaksanu kirjotella tänne, kun kaikki menee tasaisen huonosti ja siitä raportoiminen vaan ahdistaa lisää.

Mutta Urkki on taas saanut mainetta ja kunniaa :http://www.keski-uusimaa.fi/Urheilu/Urheilu-uutiset/Paauutiset/Vihdin-Viesti-vahvin-Keravan-aluemestaruuskisoissa :)

Pitkästä aikaa..

On taas laiskuus iskeny enkä oo saanu mitään aikaseks.. Mut jospa tää tästä :) Kiinan reissusta selvisin ehjänä (mitä nyt kädessä tulehdus ja pientä flunssaa) takas Suomeen.. Reissu oli tosi hauska ja mielenkiintoinen. Loput kisat meni ihan kohtuullisesti, ei nyt mitenkään huippuhyvin, mut jotenkin. Varsinkin Kiinan Vasaloppet (50km) oli hauska kokemus. Lisäksi kisailu Shangri-Lassa 3300 metrissä oli aika mielenkiintoista.. Mut paljon tuli nähtyä ja koettua, toivottavasti pääsis kesällä uudestaan :)

Kotiuduin siis to yönä 8.1 ja lauantaina sitten suunnattiin Jämille SM-kisoihin. Sunnuntaina oli ohjelmassa pursuit-kisa (7.5km p + 7.5km v), josta tuliki sit taas oikeen farssi. Sattu kaikista huonoin päivä Kiinan jälkeen siihen ja olin ihan poikki jo alkuverkassa :/ No, kurvasin sitten ekan kiekan jälkeen jo varikolle ja se oli sit siinä. Mut ehkäpä jotain tollasta oli odotettavissa, olis pitäny jättää ihan suosiolla väliin. Eli en tosta nyt niin kauheesti masentunu, vaikka toki siinä hetken v-käyrä oli aika korkeella :D

Nyt ollaan sit koirien kanssa kotiuduttu uuteen kotiin Helsinkiin. Oikein mukavaa :) Seuraavaksi olis ohjelmassa kotikisat Nummelassa lauantaina ja sunnuntaina lähdetään Turkuun näyttelyyn esittäytymään.

Tour de ski China - XiwuQi stage

Terkkuja Kiinasta! Nyt on kaksi ekaa osakilpailua ohi sisä-mongolian xiwuqissa. Melko eksoottinen paikka, keskellä hiekka-aavikkoa! Kisat käytiin reilun 600metrin pituisella hiekkaisella ladulla. Molempina päivinä oli reilusti pakkasta ja varsinkin tänään tuuli ihan älyttömästi, mainosaidatkaan ei pysyny pystyssä. Pakkasen ja tuulen yhteisvaikutus oli kai jotain -30.. :D Eilen sprintissä olin ihan väsyksissä enkä päässy jatkoon eli 16 parhaan joukkoon. Tänään sitten 3,6 km yhteislähdössä porhalsin alussa innoissani kiinalaisten perään ja hyydyin tietysti.. Kinuskeja paino ohi oikeelta ja vasemmalta.. :D Loppusijoitus oli 14. ja eurooppalaisista 3. No, toivottavasti tää tästä lähtis parempaan suuntaan, kun sais ton jet lagin talttumaan. Nyt en oo nukkunu yhtenäkään yönä kunnolla, joko en saa illalla unta tai sitten herään aamuyöllä "pirteenä" . Lisäksi meidän huoneessa oli aluks ehkä +10 ja piti nukkua täysissä pukeissa.. ;D

Täällä Xiwuqissa ollaan vielä yksi yö ja huomenna aamulla lähdetään matkustamaan kohti Changhungia. Ensin bussilla pari tuntia paikallisella lentokentälle, sitten lennetään Pekingiin ja sieltä sitten lento kisakaupunkiin. Eli pitkä matkustus taas edessä!

Ohessa yksi kuvatus tän päivän kisasta.. Mie oon nr.6. :)

Pettymyksien päivä

Kauan odotettu Voittaja-näyttely koitti viime sunnuntaina. Odotukset oli korkeella varsinkin Urkin suhteen, mutta kuinkas sitten kävikään.. Urkki ei oikein viitsinyt kehässä keskittyä esiintymiseen, vaan tiiraili innokkaasti kehän laidalla istuskelleita göötti-kaunottaria. Ei poikaan meinannut saada minkäänlaista kontaktia..Edes namit ei kiinnostaneet!! Tuomari ei ihastunut Urkkiin ja noottia tuli myös hammaspuutoksesta, jota en ollutkaan aiemmin huomannut :/ Tuomarin mielestä en myöskään osannut esittää koiraa riittävän hyvin.. Ei antanut edes KP:a!!! Tuloksena vain PEK3. Näin surkeasti loppui siis Urkin pentunäyttely-ura.. No, häntä pystyyn ja uusi yritys tammikuussa Turussa junioriluokassa.
Sitten koitti Onnin vuoro. Olin pudota tuolilta, kun se esiintyi Millan ohjauksessa todella upeasti!! Oli täysin eri koira kuin Jyväskylässä, ei välittänyt edes edellä kulkeneesta räyhääjästä. Olin varma, että kohti ERIä mennään, koira kun esiintyi niin hienosti.. No, mitä vielä. EH ja sijoitus luokassa kolmanneksi räyhän voittaessa!!! Tuomarin mielestä luustoa saisi olla enemmän?? Taisi olla lasit jääneet kotiin! Muuten arvostelussa oli pelkkää hyvää. Huh.. En kyllä tälle tuomarille enää koiriani vie! Kaikkea sitä näkeekin. (painokelvottomat kommentit sensuroitu tästä kirjoituksesta..muutama sellainen kuultiin kehän laidalla ;))
Mut olipa kiva nähdä Onnin esiintyvän niin hienosti, minä kun olin jo luovuttaa Onnin suhteen Jyväskylän jälkeen. Poika sai palkinnoksi uuden hienon niittipannan ja vähän luita.. Urkki sai kaikesta huolimatta röhkivän possun, joka onkin noussut ykkösleluksi :)
Itse en ole kisaillut sitten marraskuun. Ei ole huvittanut lähteä reissaamaan ja etelästä perutaan järjestäen kaikki kisat. Lauantaina olisi tarkoitus (kai) kisailla Lahdessa kansallisissa kisoissa. Treenaamaan olen päässyt edelleen Vihti Skin tykkiladulla ja edelleen treenit ovat maistuneet vaihtelevasti..